Pilotissa kokeiltiin, miten osallistujien itse tuottamaa hyvinvointidataa voidaan yhdistää ja esittää ymmärrettävästi osana valmennusta.
Hyvinvointidatapilotti toteutettiin osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Etelä-Savon datatalouden kiihdyttämö – jaettu data yhteisenä menestystekijänä -hanketta (DAME) 2024-2025 yhteistyössä Tanhuvaaran urheiluopiston, Sensotrend Oy:n ja Saimaa Stadiumi Oy:n kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.
Mikä pilotin tavoite oli?
Pilotin tavoitteena oli selvittää, miten uni-, aktiivisuus-, ravinto-, glukoosi- ja itsearviointidata voidaan yhdistää selkeäksi kokonaisuudeksi, joka auttaa osallistujaa ymmärtämään paremmin omaa hyvinvointiaan. Samalla testattiin, miten tällainen monilähteinen data soveltuu käytännön hyvinvointiohjaukseen ja palvelujen kehittämiseen.
Keitä pilottiin osallistui?
Pilottiin osallistui noin kymmenen Tanhuvaaran järjestämän Kunnon Vire 50+ -ohjelman osallistujaa. Mukaan valittiin täysi-ikäisiä, vapaaehtoisia henkilöitä, jotka antoivat kirjallisen suostumuksensa. Osallistuminen ei edellyttänyt tiettyä terveydentilaa tai elämäntapaa.
Mitä dataa pilotissa kerättiin?
Pilotissa yhdistettiin useista lähteistä kerättyä hyvinvointidataa. Aineisto sisälsi muun muassa:
- glukoosisensorin mittaamaa ihonalaiskudoksen glukoositasoa,
- syke- ja aktiivisuusmittareiden (esim. Firstbeat) tuottamaa tietoa kuormituksesta, palautumisesta, aktiivisuudesta ja unesta,
- HyviöPro-alustan ja muiden sovellusten kautta kerättyjä itsearviointeja hyvinvoinnista,
- ravintotietoa, jota osallistujat tuottivat kuvaamalla aterioitaan,
- itsearvioituja kokemuksia ja terveydentilaa kyselyiden tai haastattelujen avulla.
Näistä lähteistä koottu kokonaisuus esitettiin osallistujille henkilökohtaisina palauteraportteina, joiden tavoitteena oli tukea omaehtoista hyvinvoinnin seurantaa ja arjen valintojen tarkastelua.
Miten data liikkui ja kuka sitä käsitteli?
Tanhuvaara toimi pilottiaineiston rekisterinpitäjänä ja vastasi tunnisteellisen datan käsittelystä sekä pseudonymisoinnista. Osallistujien dataa kerättiin esimerkiksi laitevalmistajien pilvipalveluista sekä Tanhuvaaran käyttämistä järjestelmistä. Ennen datan jakamista kumppaneille Tanhuvaara korvasi henkilötiedot pseudonyymeillä tunnisteilla.
Pilotin suunnitteluvaiheessa datan yhdistäminen oli tarkoitus toteuttaa Sensotrendin toimesta, mutta käytännössä yhdistäminen ja visualisointi tehtiin Tanhuvaarassa Sensotrendin antaman teknisen tuen ja konsultoinnin avulla. Tanhuvaara kokosi eri datalähteet, muodosti analyysit ja laati palautekoosteet osallistujille.
Sensotrend osallistui prosessiin konsultoimalla datan käsittelyyn, visualisointitapoihin ja sensoreihin liittyvissä ratkaisuissa. Xamk ja Saimaa Stadiumi hyödynsivät osallistujilta kerättyä pseudonymisoitua palautetta pilotin arvioinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Kumppaneilla ei ollut pääsyä yhdistävään avaimeen, jonka Tanhuvaara säilytti omissa järjestelmissään.
Pilotissa käytetyt mittalaitteet ja ihoon kiinnitettävät sensorit ovat yleisesti käytössä olevia hyvinvointiteknologian välineitä. Glukoosisensori on kertakäyttöinen ja tyypillinen mittausjakso kestää noin kaksi viikkoa. Sensorin käyttö ei ollut osa lääketieteellistä tutkimusta, eikä sen perusteella tehty diagnooseja tai hoitosuosituksia.
Miten pilotti eteni käytännössä?
Pilotointi toteutettiin syksyn 2025 aikana osana Kunnon Vire 50+ -ohjelmaa. Ensin osallistujat kiinnittivät glukoosisensorin, käyttivät mittalaitteita ja tekivät itsearviointeja sekä ravintopäiväkirjaa ohjelman rinnalla. Tanhuvaara kokosi mittaus- ja itsearviointidataa, pseudonymisoi sen ja muodosti aineistosta yhdistetyt koosteet konsultoituaan Sensotrendiä analytiikan parhaista käytännöistä.
Palautekoosteet käytiin läpi osallistujien kanssa, minkä jälkeen heiltä kerättiin kokemuksia siitä, miten yhdistetty data auttoi heitä hahmottamaan omaa hyvinvointiaan ja arjen valintojaan. Pilottikumppanit tarkastelivat tuloksia myös palveluiden ja datatalouteen liittyvien ratkaisujen näkökulmasta.
Hyödyt ja odotetut tulokset
Hyvinvointipilotin tavoitteena oli auttaa osallistujia hahmottamaan paremmin omaa hyvinvointiaan yhdistämällä uni-, liikunta-, ravinto-, glukoosi- ja itsearviointidata yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Yhdistetty data tarjosi osallistujille uuden tavan tarkastella arjen valintoja ja niiden vaikutuksia palautumiseen ja jaksamiseen.
Pilotissa kerättyjä kokemuksia ja oppeja hyödynnettiin DAME-hankkeessa erityisesti datan yhdistämisen, tietosuojan ja data-avaruusratkaisujen kehittämisessä. Lisäksi pilotti tarjosi toimijoille arvokasta oppia hyvinvointidatan käsittelyyn liittyvästä luvituksesta ja vaatimuksista. Prosessin aikana tehtiin kattava eettinen ennakkoarviointi ja kuvattiin yksityiskohtaisesti datan kulku, käsittelyvastuut ja tietosuojaratkaisut. Tämä lisäsi toimijoiden ymmärrystä siitä, mitä vastaavien kokeilujen toteuttaminen edellyttää käytännössä ja miten luvitus voidaan hoitaa sujuvasti tulevissa piloteissa.
Osana Kunnon Vire 50+ -ohjelman kokeilua osallistuvilta henkilöiltä kysyttiin kokeilun päätteeksi heidän kokemuksiaan kokeilusta. Kokemuskyselyn perusteella osallistujat kokivat mittausjakson ja palauteraportin hyödylliseksi oman hyvinvoinnin tarkastelussa. Eri mittareiden (glukoosi, syke, uni, ravinto, itsearviointi) yhdistäminen ja visualisointi selkeyttivät kokonaiskuvaa ja auttoivat löytämään uusia näkökulmia arjen valintoihin. Palauteraportin sisältö vastasi hyvin osallistujien omia kokemuksia, ja palvelun koettiin motivoivan seuraamaan ja kehittämään omia elintapoja.
Vaikka vastaajia oli vain neljä kymmenestä pilottiin osallistuneesta, palaute oli hyvin myönteistä. Osallistujat näkivät vastaavan palvelun hyödyllisenä myös jatkossa, erityisesti terveyden edistämisen ja arjen seurannan tukena. Kokonaisuutena pilotista saatiin rohkaisevia kokemuksia yhdistetyn hyvinvointidatan hyödyntämisestä henkilökohtaisen hyvinvoinnin tukena.
Lisätietoa
DAME – hankkeen sivuille pääsee tästä linkistä.
Teoksen artikkelikuvan laatimisessa on hyödynnetty Canvan Magic Studio -tekoälytyökalua.