Memory Lab

Artikkelikuva kaupungista datakupolin sisällä, sisältäen hankkeeseen osallistuneita sektoreita.

Datatalouden tilannekuva Etelä-Savossa

—

in

Tälle sivulle on koottu tilannekuvaa Etelä-Savon datatalouden kehityksestä, yritysten datavalmiuksista, alueellisista datalähtöisistä TKI-ympäristöistä sekä keskeisistä datatalouden kehittämistarpeista. Tilannekuva pohjautuu kyselyaineistoon, alueellisiin strategioihin ja datatalouden kiihdyttämötoiminnan havaintoihin osana hanketta Etelä-Savon datatalouden kiihdyttämö: Jaettu data yhteisenä menestystekijänä (DAME) 2024-2025. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.

Sisällysluettelo:
Johdanto • Keskeiset havainnot • Toimintaympäristö • Kyselyaineisto • Analyysi • Suositukset • Interaktiivinen Power BI -näkymä

Kuva esittää DAME-hankkeen rahoittajien logot. Vasemmalta oikealle: Euroopan unionin lippu ja teksti 'Euroopan unionin osarahoittama', keskellä ELY-keskuksen logo ja teksti 'Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus', oikealla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) mustavalkoinen logo.

Johdanto

Tämä tilannekuva kokoaa yhteen Etelä-Savon datatalouden nykytilaa vuonna 2025: miten alueen organisaatiot hyödyntävät dataa, millaisia haasteita niillä on datan käytössä ja missä nähdään merkittävimmät datalähtöiset kehittämistarpeet. Sisältö perustuu kyselyaineistoon, alueelliseen analyysiin ja datatalouden kehittämistoiminnassa tehtyihin havaintoihin.

Sivulta löydät yhteenvedon tärkeimmistä tuloksista sekä suosituksia siitä, miten datatalouden edellytyksiä voidaan vahvistaa alueella. Voit tarkastella tuloksia myös interaktiivisesti Power BI -näkymässä.

Etelä-Savon toimintaympäristö

Datatalous on eräs keskeisimmistä talouden muutosvoimista. Euroopan unionin datastrategia ja sääntelykehykset ohjaavat kohti vastuullista ja kilpailukykyistä datan hyödyntämistä. Suomessa datatalous nähdään paitsi teknologisena kehityksenä myös elinkeinojen uudistumisen ja alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä. Haasteena on luoda datasta kannattavaa liiketoimintaa.

Etelä-Savo tarjoaa datatalouden kehittämiselle ainutlaatuisen toimintaympäristön. Alueen elinkeinorakenne painottuu pk-yrityksiin, ja keskeiset työllistävät toimialat – alkutuotanto, matkailu, kiertotalous sekä hyvinvointipalvelut – ovat sellaisia, joissa data-analytiikka ja tekoäly voivat tuoda merkittävää lisäarvoa.

Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen, mutta yritykset ovat pääasiassa mikro- ja pienyrityksiä. Suurten veturiyritysten pieni määrä näkyy siinä, että TKI-toiminta on keskimääräistä vähäisempää. Teknologiateollisuus on silti merkittävä elinkeino: 33 % alueen tavaraviennistä ja 85 % elinkeinoelämän T&K-investoinneista tulee teknologiateollisuudesta, ja alan työllisyysvaikutus on noin 9 000 työpaikkaa.

Etelä-Savossa on jo useita datataloutta tukevia TKI-ympäristöjä ja kehittämistoimia, kuten:

Keskeiset havainnot yrityskyselystä

Tilannekuvaa varten kerättiin kysely, jossa vastaajina oli yhteensä kuusitoista yritystä, julkishallinnon organisaatiota ja kolmannen sektorin toimijaa. Suurin osa vastaajista edusti mikro- ja pienorganisaatioita, mikä heijastaa hyvin Etelä-Savon elinkeinorakennetta. Aineisto kerättiin anonyymillä verkkokyselyllä ajalla 12/2024-2/2025.

Kyselyn perusteella organisaatioissa on epävarmuutta datataloudesta. Dataa ollaan halukkaita hyödyntämään ja jakamaankin. Samanaikaisesti monissa kysymyksissä suuri osa vastaajista ei osannut arvioida oman organisaationsa valmiuksia tai aikataulua datan hyödyntämiselle. Datan käytettävyyteen liittyvät haasteet ovat merkittäviä: datan laatu, formaatit, löydettävyys ja työkalut koetaan riittämättömiksi, mikä hidastaa konkreettisten käyttötapausten syntymistä. Vaikka verkostot ja yhteistyö koetaan pääosin mahdollistaviksi, alueen mikro– ja pk-valtainen yritysrakenne rajoittaa investointien tekemistä ja osaamisen kehittämistä.

Organisaatiot kokevat tarvitsevansa tukea datan hyödyntämiseen. Yleisin tuen tarve liittyy käytettävissä olevaan aikaan, osaamiseen sekä selkeisiin etenemismalleihin. Alueen TKI-toiminta ja kehittämisalustat – kuten Memory Lab, EcoS ja datatalouden työelämäprofessuuri – tarjoavat mahdollisuuksia osaamisen ja kokeilujen vahvistamiseen. Pilvipalvelut ja tekoäly koetaan helpoimmin lähestyttäviksi teknologioiksi, kun taas data-avaruudet ja lohkoketjuratkaisut ovat selvästi vieraampia ja haastavampia.

Organisaatioiden profiilit

  • Vastaajista 50 % edusti yrityksiä, 31 % julkishallintoa ja 19 % kolmatta sektoria.
  • Organisaatioista merkittävä osa oli mikro- ja pienkokoluokkaa.

Datan jakaminen ja yhteistyö

  • Vastaajista 81 % näkee datan avaamisen yhtä aikaa mahdollisuutena ja riskinä.
  • Yli puolet (62,5 %) olisi valmis jakamaan dataa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
  • Datan jakamisen rooleista yrityksistä suurin osa haluaisi olla ”datan hyödyntäjä”
  • Datan jakamisen ajankohtaisuudesta 44 % ei osannut sanoa.

Datan hyödyntämisen tavoitteet

  • Datan tärkeimmät käyttötarkoitukset ovat uuden toiminnan kehittäminen, toimintaprosessien tehostaminen ja asiakasymmärryksen parantaminen. Etelä-Savoa koskevissa vastauksissa kolme eniten valittua aihetta ovat samat, kuin Sitran julkaisemassa datatalouden tilannekuvassa vuodelta 2021. Sitra – datatalouden tilannekuva
  • Kiinnostusta avoimen datan hyödyntämiseen koki 2/3 vastanneista yrityksistä.

Datan käyttö ja vastuullisuus

  • Vastaajista 56,25 % on huomioinut datan liiketoimintamahdollisuudet omassa toiminnassaan.
  • Valtaosa (81 %) ilmoittaa huomioivansa datavastuullisuuden ja eettiset käytännöt.
  • Käytetty data vaihtelee reaaliaikaisesta tietoon, joka on kuukausien tai vuosien takaista.
  • Vastaajat käyttävät enemmän avointa dataa kuin suomalaiset yritykset yleensä vuoden 2022 tietojen perusteella.

Tuen tarve

  • Organisaatiot tarvitsevat eniten tukea datan hyödyntämiseen liittyviin työkaluihin, osaamiseen ja käytännön etenemismalleihin.
  • Datan laatu, formaatit ja löydettävyys ovat keskeisiä haasteita.

Voit tarkastella yksityiskohtaisia tuloksia myös interaktiivisesti Power BI -näkymässä.

Vahvuudet

  • Pilvipalvelut ja tekoäly koetaan lähestyttäviksi teknologioiksi.
  • Verkoston, rahoituksen ja työvoiman saatavuus koetaan dataliiketoiminnan kannalta suhteellisen vahvoiksi valmiuksiksi.
  • Alueella on useita datataloutta tukevia TKI-ympäristöjä.
  • Datavastuullisuuden huomiointi on yleisesti hyvällä tasolla organisaatioissa.

Haasteet

  • Datan käytettävyys – laatu, formaatit, löydettävyys ja työkalut – koetaan merkittäväksi esteeksi käytännön hyödyntämiselle.
  • Data-avaruudet, lohkoketjut ja muut uudemmat teknologiat ovat vastaajille selvästi vieraampia ja vaikeammin omaksuttavia.
  • Organisaatioilla on epävarmuutta omista valmiuksistaan, mikä näkyy runsaana “en osaa sanoa” -osuutena vastauksissa.
  • Aikaresurssien ja osaamisen puute hidastavat kehittämistä.
  • Mikro- ja pk-yritysvaltainen rakenne rajoittaa investointeja ja uuden osaamisen hankintaa.

Kokonaiskuva

Etelä-Savo tarvitsee datatalouden ratkaisuja. Dataa hyödyntämällä voidaan luo uusialiiketoimintamalleja, parantaa tuottavuutta ja luoda kilpailuetua. Geopoliittiset riskit ja toimitusketjujen haavoittuvuus korostavat datan merkitystä varautumisessa. Datatalouden ratkaisut tukevat alueen kriisinkestävyyttä ja omavaraisuutta.  Datateollisuudessa on potentiaalia kasvaa uudeksi teollisuudenhaaraksi.

Etelä-Savo tarjoaa datatalouden kehittämiselle ainutlaatuisen toimintaympäristön. Alueen elinkeinorakenne painottuu pk-yrityksiin ja työllistävät toimialat (alkutuotanto, matkailu, kiertotalous sekä hyvinvointipalvelut) ovat sellaisia, joissa data-analytiikka ja tekoäly voivat tuoda merkittävää lisäarvoa. Tuore Etelä-Savon maakuntaohjelma nostaa digitalouden älykkkään erikoistumisen kärjeksi. Tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja dataa jalostamalla sekä hyödyntää uusi liiketoimintapotentiaali ja datatalouden mahdollisuudet täysimääräisesti.

Kyselyn ja alueellisen toimintaympäristön analyysin perusteella Etelä-Savon datatalouden kehityksessä näkyy selkeä kaksijakoisuus: toisaalta osa teknologioista koetaan hyvin saavutettaviksi ja kiinnostus datan hyödyntämiseen on kasvavaa, mutta samanaikaisesti kokonaisuuteen liittyy vielä epävarmuutta ja konkreettiset etenemismallit puuttuvat vielä.

Etelä-Savossa on siis selkeä potentiaali hyödyntää dataa liiketoiminnan, palveluiden ja päätöksenteon kehittämisessä, mutta potentiaali ei vielä täysimääräisesti realisoidu. Keskeisimmät pullonkaulat liittyvät osaamiseen, datan käytettävyyteen ja konkreettisten käyttötapausten rakentamiseen. Alueen TKI-toimijoilla on tärkeä rooli tämän kuilun kuromisessa umpeen. Digitalouden lisäksi datalähtöinen kehittäminen yhdistyy maakuntaohjelmassa mm. metsäteollisuuden prosessiteollisuuden digitaalisiin ratkaisuihin, yhdyskuntavesien ja vesiturvallisuuden dataosaamiseen, sekä hyvinvointialan uusiin digitaalisiin ratkaisuihin.

Eteläsavolaiset toimijat uskovat datatalouden mahdollisuuksiin. Tuoreessa yritysbarometrissä syksyllä 2025 Etelä-Savossa ovat nousussa datatalouteen liittyvät innovaatiotoiminnan kehittämistarpeet: uudet liiketoimintamallit sekä aineettomien oikeuksien hallinta ja hyödyntäminen. Myös korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö datataloudessa on laajentumassa, kun Aalto-yliopisto perustaa datatalouden työelämäprofessuurin yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.  Määräaikaisen professuurin tavoitteena on tuoda yhteen akateeminen tutkimus ja käytännön työelämän tarpeet datatalouden edistämisessä. Lahjoitukset datatalouden työelämäprofessuurin perustamiseksi on saatu yrityksiiltä ja yhteisöiltä Etelä-Savosta.

Kehittämissuositukset

Tilannekuvan perusteella Etelä-Savossa datan hyödyntämisen esteet yrityksissä liittyvät usein käytännön tasolle: mistä aloittaa datatalous, mitä työkaluja on käytettävissä ja miten löytää aikaa, osaamista ja esimerkkejä datataloudesta. Lisäksi yhteistyökumppaneiden ja jaetun infrastruktuurin löytäminen ovat haasteita. Aluekehityksen tasolla strategisten linjausten tarkastelu ja resurssien kohdentaminen ovat välttämättömiä, jotta toimialan kehitys etenee ja yhteisesti tavoiteltuja vaikutuksia saavutetaan. Näihin haasteisiin vastataan konkreettisilla toimilla kolmella tasolla. Toiminnan kehittämisessä tarvitaan kaikkien kolmen tason yhteistyötä.

1. Yritykset ja työyhteisöt – rohkeampia avauksia ja mahdollisuuksien hyödyntämistä

Yritysten ja organisaatioiden suurimmat pullonkaulat liittyvät siihen, miten päästä alkuun ja mitä työkaluja käyttää. Ratkaisuksi tarjotaan selkeitä aloituspaketteja, jotka sisältävät ohjeet, työkalut ja esimerkit tyypillisistä käyttötapauksista. Lisäksi voitaisiin rakentaa valmiita “plug-and-play”-ratkaisuja perusanalytiikkaan ja raportointiin, jotta aloittaminen ei vaadi suuria investointeja tai erityisosaamista. Yrityksiä tulisi tukea myös piloteilla, joissa voidaan kokeilla ratkaisuja pienin kustannuksin ennen laajempaa käyttöönottoa. Yritysten tulisi tarttua rohkeammin avauksiin kehittämisen ja kehittämisresurssien äärelle.

2. Tutkimus ja kehittäminen – fasilitoidaan toimintaa ja kasvatetaan osaamista

Klustereiden ja tutkimusorganisaatioiden rooli on katalysoida uuden toiminnan käynnistämistä. Ratkaisuna kannattaisi suunnitella yhteishankkeita, joissa jaetaan ja edelleen kehitetään maakunnassa jo olevaa osaamista. Tutkimusorganisaatioiden tulisi pyrkiä madaltamaan datataloustoiminnan esteitä toimintaa tukevalla yhteiskehittämisellä alueen yritysten kanssa ja osaamisen kasvattamiseen tähtäävillä tutkimus- ja kehittämishankkeilla. Niissä voitaisiin tarjota osaamisen kehittämistä, datan hyödyntämisen mahdollisuuksien tunnistamista sekä kokeiluympäristöjä yrityksille uusien teknologioiden pariin.

3. Rahoitus ja ohjaus – ohjataan strategisesti ja varmistetaan tuki

Päätöksentekijöiden tehtävänä on varmistaa datatalouden strateginen eteneminen ja sen tuki. Kehittämisrahoitusta tulisi jatkossakin kohdentaa digi- ja datatalouden edellytysten kehittämiseen, erityisesti pk-yritysten datatalouden liiketoimintamallien ja -ympäristöjen kehittämiseen. Eteläsavolaiset toimijat ovat jo koonneet rahoitusta datatalouden elinkeinoelämälähtöiseen edistämiseen datatalouden työelämäprofessuurin kautta. Lisäksi tulisi vahvistaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä datatalouden teemassa esimerkiksi klustereiden kautta. Näillä toimilla luodaan edellytyksiä pitkäjänteisille aluetaloudellisille vaikutuksille ja vahvistetaan Etelä-Savon asemaa muotoutumassa olevalla uudella datataloudella toimialalla.

Interaktiivinen tilannekuva (Power BI)

Voit tarkastella kaikkia datavisualisointeja, porautua tarkemmin tuloksiin ja vaihtaa näkymiä suoraan Power BI -upotuksen kautta. Interaktiivisesta näkymästä on poistettu organisaatioiden profiilit pienen vastaajamäärän takia.

Lähteet ja aineistot

Teoksen artikkelikuvan laatimisessa on hyödynnetty Adobe Firefly -tekoälytyökalua.