Pilotissa toteutettiin kysely, jonka avulla selvitettiin, millaisia ongelmia kaupalliset kalastajat kohtaavat ja miten datan käyttö ja jakaminen voisi tuoda lisäarvoa yksittäisille kalastajille, sekä kalatalouden sektorille. Pilotissa suunniteltiin myös kolme erilaista kokeilua, joihin etsittiin vapaaehtoisia kaupallisia kalastajia. Lisäksi pilotissa kartoitettiin avoimia datalähteitä ja rajapintoja kalatalouteen liittyen sekä sektoriin liittyviä data-avaruuksia.
Teknisessä osuudessa tehtiin pienimuotoinen kokeilu kyselyn tuloksia hyödyntäen yhdistämällä Järvikala-sovelluksen saalisdataa avoimiin datalähteisiin.
Kalatalouspilotti toteutettiin osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Etelä-Savon datatalouden kiihdyttämö: Jaettu data yhteisenä menestystekijänä (DAME) -hanketta 2024-2025 yhteistyössä Itä-Suomen Kalaleader ry:n, SSAK – Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry:n ja NFleet Oy:n kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.
Kuvaus datatalouden haasteesta
- kalataloudessa on kymmeniä eri järjestelmiä, joista osa vaatisi uudistusta (vanhenevat teknologiat ym.)
- useat valvontaviranomaistahot
- iso määrä eri sidosryhmiä (tarvitaan ratkaisuja datan jakamiseen ja välittämiseen eri sidosryhmien kesken)
- YKP (yhteinen kalastuspolitiikka), EU:sta tulee reunaehtoja Suomen kalatalouteen, jotka on syytä huomioida kokonaisuudessa
Toimintaympäristö
Kuvio havainnollistaa kalatalouden verkostoa, sidosryhmiä ja käyttäjiä, jotka tulee huomioida. Elinkeinokalatalouden ilmoituksiin ja valvontaan Suomessa liittyy noin kymmenkunta eri järjestelmää. Yhteensä kalaan liittyviä järjestelmiä on yli 20. Toimintaympäristön ymmärtäminen antaa reunaehtoja kalatalouden digitalisaatiolle.
Kuva 1. Kalatalouden tiedonkulku toimintaympäristö ja sidosryhmät – Kuva: Antti Kinnunen (Kalan digijälki 2023)
Kalatalouden arvoketjussa olisi käyttäjiä arvion mukaan:
- 2356 kaupallista kalastajaa ja 3253 kalastusalusta (n. 700 I ryhmän kaupallista kalastajaa)
- n. 400 ensiostajaa
- n. 13.500 horeca-alan yritystä
- n. 5 elintarviketukkuketjua ja lisäksi elintarviketukkuja ja pakkas- sekä muita varastoja
- n. 20.000 logistiikka-alan yritystä (vain osa kuljettaa elintarvikkeita)
- 3 kauppaketjua – n. 2800 vähittäiskauppaa. (Kalan digijälki 2023.)
Pilotin tavoite
Pilotin tavoitteena oli parantaa ymmärrystä Järvikala -sovelluksen tietojen hyödyntämisestä kalastajien elinkeinon ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä logistiikan optimoimiseksi. Tarkoituksena oli edistää kalatalouteen liittyvän datan hyödyntämistä sekä tutkia mitä lisäarvoa tällä voitaisiin tuottaa kaupallisille kalastajille sekä kalatalouden alalle.
Osallistujat
Itä-Suomen Kalaleader ry, SSAK – Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry, NFleet Oy
Yhteistyössä: vapaaehtoiset kaupalliset kalastajat, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kalastuksen kehittämisohjelma (KaKe) -hanke
Pilotti
Ideointivaihe
DAME -hankkeen aikana järjestettiin neljä tapahtumaa. Pilotteihin laajemmin keskittyvässä 2.tapahtuman työpajassa, joka järjestettiin 13.12.2024, ideoitiin aluksi lyhyesti miltä kalatalouden data-avaruus voisi näyttää. Tämän ryhmätyöskentelyn tarkoituksena oli pohtia sitä, että miten eri toimijat voisivat hyötyä datan jakamisesta data-avaruuksissa, mitä arvoa ne voisivat tuottaa sekä millaisia käyttötapauksia niillä voisi olla. Tämän työskentelyn perusteella pyrittiin hahmottamaan data-avaruuksien mahdollisuuksia eri sektoreilla.
Kuva 2. Kalatalouden data-avaruuden ideointia
Tämän jälkeen työpajassa ideoitiin tarkemmin sitä, mitä hankkeessa toteutettavissa piloteissa voitaisiin tehdä. Canvas-pohjaan ideoitiin pilottien mahdollisia käyttötapauksia, tavoitteita ja hyötyä, osallistuvia organisaatioita, dataa ja datalähteitä, oikeuksia ja lainsäädäntöä. Bonuksena oli mahdollista ideoida minimituotetta tai -palvelua, jos tälle jäi aikaa.
Kuva 3. Kalatalouspilotin ideointia
Tämän työpajan jälkeen pilotin osallistujien kanssa järjestettiin vielä yhteisiä tapaamisia, joissa pilotin ideointia hiottiin. Näiden tapaamisten pohjalta päädyttiin toteuttamaan pilotissa toteutettu kysely, testit, selvitykset sekä pieni tekninen toteutus. Kokeilua varten laadittiin tutkimustiedote, jossa kuvattiin tutkimuksen kulku sisältäen kaupallisille kalastajille toteutettavan kyselyn, suunnitellut testit sekä selvitykset. Testeihin ilmoittautumista varten luotiin myös erilliset ilmoittautumis- ja luvituslomakkeet.
Kysely
Kyselyn nimi: Kaupallisten kalastajien näkemykset datan hyödyntämisestä kalatalouden kehittämisessä
Kysely toteutettiin kevään ja syksyn 2025 aikana ja sen kohderyhmänä olivat Itä-Suomen alueen kaupalliset kalastajat. Kysely jaettiin useiden kanavien kautta: Itä-Suomen Kalaleaderin verkostossa, DAME- ja KaKe-hankkeiden verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Vastaukset kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla ja aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Kyselyn tarkoituksena oli kerätä kaupallisten kalastajien näkemyksiä ja kokemuksia kalatalouden sektorin haasteista, joita voitaisiin ratkaista datan tehokkaamman hyödyntämisen ja jakamisen avulla.
Halusimme ymmärtää, millaisia ongelmakohtia kaupalliset kalastajat kohtaavat ja miten datan käyttö voisi tuoda lisäarvoa sekä yksittäisille kaupallisille kalastajille, että koko kalatalouden sektorille.
Kyselyn tavoitteena oli:
1
Tunnistaa kaupallisten kalastajien näkökulmasta kalatalouden sektorin suurimmat haasteet, jotka voitaisiin ratkaista datan avulla.
2
Selvittää, millä datan hyödyntämiseen liittyvillä toimenpiteillä kaupalliset kalastajat näkisivät eniten arvoa omassa toiminnassaan.
3
Kerätä kaupallisten kalastajien näkemyksiä siitä, miten datan käyttö ja jakaminen voisi parantaa kalatalouden sektorin toimintaa yleisesti.
Kyselyn tulokset:
Vastausmäärä jäi vähäiseksi, n=5
1. Kaupallisten kalastajien näkökulma kalatalouden sektorin suurimmista haasteista, jotka voitaisiin ratkaista datan avulla:
- saalisilmoitus
- jäljitettävyys
- kalamarkkinat (ennakointi, kausivaihtelut)
- kalastuslupien saatavuus
- vesialueiden omistajien selvittäminen
- saaliskoot / verkkojen silmäkoot
- Muita mainittuja haasteita: datan kerääminen, ikä / ymmärrys / osaaminen, alan ajautuminen taantumaan, ei uusia kalastajia
2. Datan hyödyntämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla kaupalliset kalastajat näkisivät eniten arvoa omassa toiminnassaan:
- saalisdata (esim. kalakannan kestävyys)
- vesialueiden lämpötilat eri syvyyksissä sekä hapen määrät
- kalan ostohinnat valtakunnallisesti joka vrk netistä
- saalisilmoitus
- jäljitettävyys
- datan keräämisen tulisi olla kalastajalle mahdollisimman helppoa, älypuhelimella tehtävää sekä selkeää ja informatiivistä ymmärrettävässä muodossa
3. Kaupallisten kalastajien näkemykset siitä, miten datan käyttö ja jakaminen voisi parantaa kalatalouden sektorin toimintaa yleisesti:
- saalisilmoitus
- jäljitettävyys
- yleinen kalan lajikohtainen hintatieto
- todellinen kalastuksen näkyvyys sekä päätoimisen kaupallisen kalastuksen näkyvyys päätöksien tekemisen tukena
- tietoa kalastajille
- asioiden selkeytyminen
- avoimuus
Kalatalouden sektorin haasteina nähtiin muun muassa saalisilmoitukset, jäljitettävyys sekä markkinoiden toimivuus. Omassa toiminnassaan kalastajat näkivät eniten arvoa muun muassa saalisdatan hyödyntämisellä, vesialueisiin liityvän datan hyödyntämisellä sekä kalan ostohintoihin liittyvän datan hyödyntämisellä. Kaupalliset kalastajat kokivat, että mm. saalisilmoitusten ja jäljitettävyyden kehittämisellä sekä todellisen kalastuksen näkyvyyden parantamisella voitaisiin parantaa kalatalouden sektorin toimintaa yleisesti.
Johtopäätöksenä kyselystä voidaan todeta, että vaikka vastaajamäärä jäi vähäiseksi, tulokset antavat suuntaa siitä, miten kaupalliset kalastajat näkevät datan roolin omassa toiminnassaan ja koko kalatalouden kehittämisessä. Datan merkitys vaikutetaan ymmärtävän ennen kaikkea käytännönläheisesti: kalastajat toivovat ratkaisuja, jotka helpottavat arkea ja tuovat konkreettista hyötyä, kuten saalisilmoituksen kehittämistä, saalisdatan hyödyntämistä, reaaliaikaista hintatietoa sekä tietoa vesialueiden olosuhteista. Lisäksi vastauksista nousee esille kalastajien tarve helppokäyttöisille järjestelmille, jotka tekevät datan keräämisestä, tulkinnasta ja hyödyntämisestä vaivattomampaa.
Kyselyssä nousi esille myös se, että datan hyödyntämisen edistäminen ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan siihen liittyy osaamispuutteita ja laajempia toimialan haasteita. Tämä viittaa siihen, että dataratkaisut on yhdistettävä koulutukseen ja toimialan elinvoiman tukemiseen. Saman suuntaisia havaintoja oli myös mm. Ruokaviraston toimeksiantamassa opinnäytetyössä Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – Digiratkaisujen käytön lisääminen (Ryhänen 2025). Vaikka tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettävissä, ne tarjoavat arvokasta laadullista tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkokehityksen suuntaviivoina.
Suunnitellut testit
Testien tarkoituksena oli edistää kalatalouteen liittyvän datan hyödyntämistä ja jakamista sekä tutkia mitä lisäarvoa tällä voitaisiin tuottaa kaupallisille kalastajille sekä kalatalouden alalle. Tutkimuksen ja kalatalouteen liittyvän kokeilun aikana määriteltiin seuraavat kokeilut:
1. Kokeilun aikana selvitetään ja voidaan testata Järvikala -sovelluksesta saatavien tietojen hyödyntämistä kalastajien elinkeinon ja liiketoiminnan edistämiseksi.
2. Kokeilun aikana on mahdollisuus osallistua testiin, jossa Järvikala -sovelluksen ja mahdollisten lisätietojen avulla selvitetään logistiikan optimointia I ryhmän kaupallisten kalastajien tuottamaa dataa hyödyntämällä. Tämän testin logistiikan optimoinnin arviointiin tarvitsisimme vähintään muutamia kalastajia samalta alueelta.
3. Kokeilun aikana I ja II ryhmän kaupallisilla kalastajilla on myös mahdollisuus testata paperisten kalastuspäiväkirjojen siirtämistä sähköiseen tai digitaaliseen sekä koneluettavaan muotoon. Testissä tutkitaan myös näiden tietojen mahdollista jatkohyödyntämistä. Tavoitteena on testata hiljaisen tiedon taltioimista tuleville sukupolville ja kaupallisille kalastajille, jotta arvokas tieto ei häviä Suomesta.
Ensimmäinen kokeilu toteutettiin DAME-hankkeen teknisessä osuudessa (ks. alta tekninen toteutus) kyselyn perusteella yhdistämällä Järvikala-sovelluksesta saatua saalisdataa sekä muutamia muita kyselystä nousseita avoimia datalähteitä yhdelle alustalle. Lisäksi suunniteltiin kaksi kokeilua mahdollisesti myöhemmin toteutettavaksi.
Selvitykset
Pilotissa kartoitettiin myös kalatalouteen liittyviä avoimia datalähteitä ja rajapintoja sekä sektoriin mahdollisesti liittyviä data-avaruuksia ja hankkeita. Selvitykset ovat nähtävissä alla olevista linkeistä:
Tekninen toteutus
Teknisen toteutuksen alussa oli tarkoituksena testata FIWARE:n Data Space Connectorin Minimum Viable Data Space -toteutusta kehityksen pohjana (FIWARE 2025). Valitettavasti emme kuitenkaan päässeet testaamaan tätä toteutusta koodissa ja sen riippuvuuksissa olevien Bitnami-rekisteriviittausten/riippuvuuksien johdosta. Bitnami poisti ja siirsi syksyllä 2025 julkisia ilmaisia rekisterejään, mikä rikkoi niitä hyödyntäviä toteutuksia. Lisätietoa asiasta löytyy esim. tästä blogipostauksesta: Bitnami deprecates free images (Stewart 2025). Tämä tapahtui teknisen toteutuksen kannalta kriittisellä hetkellä, joten tätä lähestymistapaa emme päässeet kokeilemaan tiukan kehitysaikataulun puitteissa. Esiin tulleiden haasteiden johdosta jouduimme muuttamaan lähestymistapaa pilotin demo toteutuksen osalta.
Koska Järvikala-sovelluksen jatkokehitys-suunnitelmissa oli pohdittu myös kauppapaikkaratkaisun integroimista sovellukseen, halusimme pikaisesti kokeilla FIWARE:n avoimen lähdekoodin Marketplace -toteutuksen hyödynnettävyyttä pilotin teknisessä osuudessa (Kalan digijälki 2023).
Kuva 3. Marketplace -toteutuksen testausta
Marketplace -toiminnallisuudet saattaisivat olla hyödynnettävissä Järvikala-sovelluksen jatkokehityksessä pohjana, mutta tämä vaatisi kuitenkin joitain muutoksia ja tarkempaa integraation selvitystä. Todettakoon myös, että aiemmin mainitussa Minimum Viable Data Space -toteutuksessa Marketplace-integraation olisi saanut käyttöön dokumentaation mukaan suoraviivaisemmin ja siinä olisi ollut esimerkiksi testaamaamme versioita nykyaikaisempi teemoitus (Marketplace Integration 2025).
Kuva 4. Marketplace -näkymä Minimum Viable Data Space -toteutuksessa (Marketplace Integration 2025)
Marketplace -toteutuksen integraatiotestausta varsinaiseen pilotin demo toteutukseen ei kuitenkaan valitettavasti ollut aikaa toteuttaa tämän pilotin puitteissa.
Käytettävät datalähteet
Pilotin teknisessä toteutuksessa käytettävät datalähteet pyrittiin valitsemaan kyselyyn tulleiden vastausten ja pilotin aikataulun puitteissa (lyhyt kehitysaika).
Järvikala
-sovellus
SSAK on kehittänyt yhdessä Xamkin kanssa saalisilmoituksen laadinnasta mahdollisimman helppoa mobiililaitesovelluksen avulla. Järvikala -sovelluksen voi ladata Google play kaupasta. Sovellusta ylläpitää Fluxi Oy.
Syke – Pintaveden laatutietojen rajapinta
Pintaveden laatutietojen rajapinta sisältää fysikaalis-kemiallisia määritystuloksia vedenlaatunäytteistä, joita on otettu Suomen järvistä, joista ja muista pienvesistä sekä Itämereltä.
Luke – Kalan
tuottajahinnat
Kalan tuottajahintatilasto sisältää tietoa kalan ensiostajien kaupallisille kalastajille maksamista kalan tuottajahinnoista. Hintatiedot koskevat Suomen merialueen satamiin purettuja kalaeriä.
Järvikala -sovellus
Data on saatu pilotin testeihin ilmoittautuneelta kalastajalta. Kalastaja on luvittanut datan käytön niin hankkeen aikana kuin hankkeen päättymisen jälkeen. Kalastusalueet on muutettu datasta teknisessä toteutuksessa kalastajan anonymiteetin varmistamiseksi.
Xamkin ja Suomen ammattikalastajaliitton (SAKL ry) yhteishankkeessa Kalan digijälki – Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan on suunniteltu Järvikala -sovelluksen jatkokehitystä. Hanke loi pohjaa uusille digitaalisille ratkaisuille, toimintatavoille ja edistää datan käyttöä sekä hyödynnettävyyttä kalataloudessa. (Kalan digijälki 2023.)
Syke – Pintaveden laatutietojen rajapinta
Rajapinta on yksi monista Suomen ympäristökeskuksen (Syke) avoimista rajapinnoista. Teknisessä toteutuksessa haku on rajattu koordinaattien perusteella suunnilleen Etelä-Savon alueelle ja rajapinnasta tuodaan ainoastaan happitietoja eri mittauspisteiltä karttanäkymään. Karttanäkymässä näytetään kunkin mittauspisteen viimeisin mitattu happitieto.
Esimerkkejä haettavissa olevista tiedoista:
- Mittauspisteen tarkemmat tiedot
- Happi, liukoinen (O2D), hapen kyllästysaste (02S), lämpötila (TEMP), pH (PH), kokonaisfosfori (PTOT), kokonaistyppi (NTOT), klorofylli-a (CP), sameus (TURB), kiintoaine (SS), ammonium typpenä (NH4N), nitraatti typpenä (NO23N), sähkönjohtavuus (COND), mangaani (MN) ja rauta (FE). Muitakin mittaustuloksia on saatavilla. (Suomen ympäristökeskus s.a.)
Luke – Kalan tuottajahinta
Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee myös muutakin kalatalouteen liittyvää tilastotietoa.
Esimerkkejä haettavissa olevista tilastotiedoista:
- Kalan kulutus, tuottajahinta, ulkomaankauppa, saalis ja tuotanto, kannattavuus, kaupallinen kalastus merellä ja sisävesillä, vapaa-ajankalastus, vesiviljely. (Luonnonvarakeskus s.a.)
Teknisessä toteutuksessa on mahdollista hakea kalan tuottajahinnat (keskihinnat) vuosilta 1980-2024 kalalajikohtaisesti vuosittain.
Proof of Concept -toteutus
Pilotissa toteutettiin pienimuotoinen kalatalouden demoympäristö, johon yhdistettiin dataa Järvikala -sovelluksesta sekä edellä mainituista avoimista tietolähteistä. Demo hyödyntää moderneja teknologioita, kuten FIWARE Context Brokeria, joissa on muun muassa kyvykkyydet reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon.
Alla on esiteltynä muutamia kuvakaappauksia demon käyttöliittymästä:
Demon etusivu
Demoon on luotu omat näkymänsä organisaatioille, kalasaalisdatalle, veden laatutiedoille sekä kalan ostohintatiedoille.
Happitietoja karttanäkymässä
Demoon on lisätty pintaveden laatutietoja (happitiedot). Karttanäkymässä näytetään kunkin mittauspisteen viimeisin mitattu happitieto. Tiedoissa näytetään mittauspisteen nimi ja tunniste, näytteenottonumero, liuenneen hapen määrä, näytteenottopäivämäärä sekä näytteenottosyvyys.
Esimerkkiorganisaation tiedot
Demoon on luotu muutamia esimerkki organisaatioita (kalastajat, ensiostajat, logistiikkatoimijat). Demossa on hyödynnetty linkitettyjä entiteettejä, joita voidaan käyttää esimerkiksi data-avaruusratkaisuissa. Lisäksi tietojen kuvaamisessa on pyritty hyödyntämään yhteensopivia yleisiä tietomalleja – Smart Data Models (Smart Data Models 2025).
Huom: Tämä demo on konseptitoteutus, joka on kehitetty lyhyessä ajassa mahdollisuuksien esittelyyn, ei valmis tuote.
Tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet
Nykyinen demo keskittyy yhdistämään kalastusdataa Järvikala-sovelluksesta ja avoimista lähteistä. Tätä demoa voitaisiin jatkokehittää esimerkiksi seuraavasti:
- IoT-agenttien hyödyntäminen sensorien ja muiden IoT-laitteiden kanssa kommunikointiin.
- QuantumLeap ja CrateDB aikajanasarjojen tallentamiseen ja analysointiin, yhdistettynä Grafanaan trendien ja toimenpiteitä ohjaavien havaintojen tunnistamiseksi (edistynyt analytiikka ja ennustaminen).
- Identiteetinhallinta turvallisen ja läpinäkyvän tiedonvaihdon mahdollistamiseksi kalastajien, ensiostajien, logistiikkatoimijoiden, viranomaisten jne. välillä.
- Markkinapaikkaintegraatio uusien liiketoimintamallien avaamiseksi ja lisäarvon luomiseksi kaikille osapuolille datan täyden potentiaalin hyödyntämiseksi.
- Reaaliaikaiset hälytykset ja tekoälyratkaisut proaktiiviseen riskienhallintaan ja jaetun datan arvon maksimoimiseksi kaikille sidosryhmille.
Päätelmät, jatkokehitys ja suositukset
Datan hyödyntämisellä ja jakamisella on merkittävä potentiaali kalatalouden kehittämisessä, mutta sen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää toimintamallien, osaamisen ja teknologian samanaikaista kehittämistä. Kalatalouden digitalisaatio vaatii pitkäjänteistä työtä, luottamuksen rakentamista ja käytännönläheisiä ratkaisuja. Toteutetut selvitykset avoimista datalähteistä ja data-avaruuksista voivat luoda pohjaa jatkokehitykselle. Pilotin aikana toteutetut ideointityöpajat, kysely ja tekninen Proof of Concept -toteutus toivat esiin keskeisiä havaintoja:
- Kalastajien näkökulma: Datan merkitys ymmärretään käytännönläheisesti. Kalastajat toivovat ratkaisuja, jotka helpottavat arkea ja tuovat konkreettista hyötyä, kuten saalisilmoitusten kehittämistä, reaaliaikaista hintatietoa ja vesialueiden olosuhteiden seurantaa. Helppokäyttöisyyttä pidettiin tärkeänä.
- Haasteet: Datan hyödyntäminen ei ole pelkästään tekninen kysymys. Osaamispuutteet, ikääntyvä ammattikunta ja toimialan rakenteelliset ongelmat korostavat tarvetta yhdistää digiratkaisut koulutukseen ja elinkeinon elinvoiman tukemiseen.
- Tekniset opit: Teknologiat ja avoimet datalähteet tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia, mutta toteutus vaatii tarkempaa suunnittelua, aikaa sekä resursseja. Yhteinen kauppapaikka ja data-avaruusratkaisut voisivat avata uusia liiketoimintamalleja, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää jatkokehitystä.
- Kokeilut: Vain yksi suunnitelluista testeistä toteutui, mikä voi kertoa muun muassa siitä, että aihepiiriä pidetään vielä kaukaisena tai vieraana. Logistiikan optimointi ja paperisten kalastuspäiväkirjojen digitalisointi jäivät toteutumatta osallistujapuutteen vuoksi.
Datan avulla voidaan parantaa kalatalouden läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja kestävyyttä, kunhan ratkaisut suunnitellaan aidosti käyttäjälähtöisesti ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tulevaisuuden kehityksessä olisi ratkaisevaa pohtia millainen liiketoimintamalli voisi mahdollistaa datan tuottaman lisäarvon realisoitumisen myyntinä ja miten perinteisiä toimintamalleja voidaan haastaa ja uudistaa. Yhteistyötä tulisi laajentaa yli toimialarajojen ja saada mukaan myös suurempia toimijoita, kuten viranomaisia ja kaupan ketjuja, sillä toimivien ratkaisujen kehittäminen ei onnistu ilman koko arvoketjun sitoutumista. Kehitys vaatii järjestelmällistä työtä, eikä oikotietä ole. Kalastajille tulisi tarjota selkeä ratkaisu nykyisen hajanaisen järjestelmäkentän sijaan sekä varmistaa, että tiedonvälitys eri järjestelmien välillä toimii. Paperisten lomakkeiden määrä osoittaa, että siirtymä digitaalisiin ratkaisuihin on vielä kesken (Ryhänen 2025). Lisäksi tarvitaan avointa keskustelua datan jakamisesta sekä yhteisiä reiluja pelisääntöjä, jotta luottamusta voidaan rakentaa ja tiedonvaihto hyödyttäisi kaikkia osapuolia.
Alla on listattuna muutamia suosituksia, joilla kalatalouden datan jakamista ja data-avaruuden muodostumista voitaisiin edistää eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken:
1. Yhteinen visio ja hallintamalli
- Yhteinen tiekartta ja yhteiset reilut pelisäännöt datan jakamiseen kalataloudessa.
- Monialainen ohjausryhmä, joka edustaa kalastajia, viranomaisia, ensiostajia, logistiikkaa, tutkimusta ja teknologiaa.
2. Käyttäjälähtöiset ratkaisut
- Helppokäyttöisten työkalujen kehittäminen (esim. mobiilisovellukset), jotka tekevät datan keräämisestä ja jakamisesta vaivattomampaa.
- Konkreettisia hyötyjä kalastajille.
- Panostusta koulutukseen ja neuvontaan, jotta osaamispuutteet eivät muodostu esteeksi.
3. Teknologinen pohja
- Tarkempi suunnittelu ja kokeiluja osoittamaan datan jakamisen hyödyt käytännössä.
- Avoimien standardien ja yhteensopivien tietomallien hyödyntäminen.
4. Kannustimet ja liiketoimintamallit
- Markkinapaikkaratkaisut, joissa dataa voidaan hyödyntää uusien palveluiden ja liiketoimintamallien pohjana.
- Taloudelliset kannustimet datan jakamiseen.
- Data-avaruusratkaisujen kehittäminen, joissa tiedonvaihto on turvallista ja hallittua.
5. Yhteistyö ja ekosysteemin rakentaminen
- Yhteistyön ja ekosysteemisen toiminnan tiivistäminen toimijoiden ja sidosryhmien kesken.
- Yhteistyö tutkimuslaitosten ja teknologia-alan yritysten kanssa innovaatioiden edistämiseksi.
- Pilottihankkeita, joissa eri sidosryhmät voivat testata datan jakamista ja hyödyntämistä käytännössä.
- Kalatalouden data-avaruus kannattaisi tulevaisuudessa liittää esimerkiksi osaksi EU-tason data-avaruuksia.
Kalatalouden datan jakamisen ja data-avaruuden rakentamisen onnistuminen edellyttää, että käytettävät sanastot, ontologiat ja tietomallit arvioidaan huolellisesti. Niiden tulee olla yhteensopivia sekä kansallisten että EU-tason vaatimusten kanssa, erityisesti Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) reunaehtojen osalta. Datamallien tulisi tukea linkitettyä dataa ja semanttisia suhteita, jotta tieto voidaan yhdistää eri järjestelmistä ja sidosryhmiltä. Mallien kehityksessä tulisi huomioida koko kalatalouden arvoketju, jotta tiedonvaihto olisi sujuvaa ja läpinäkyvää.
Kalatalouden digitaalisten ratkaisujen ja data-avaruuden kehittämisessä on olennaista, että kaikki data ei ole kaikille näkyvää. Roolipohjainen pääsynhallinta varmistaisi, että käyttäjät näkevät vain oman toimintansa kannalta välttämättömän tiedon. Esimerkiksi kalastajien tulisi nähdä oma datansa, mutta ei muiden kalastajien yksityiskohtaisia tietoja, kuten saalispaikkoja. Kalastajille voitaisiin tarjota aggregoitua tietoa (esimerkiksi keskihintoja ja yleisiä trendejä) niin, että yksittäistä toimijaa ei voi tunnistaa. Lisäksi suostumusten hallinta on olennainen osa kokonaisuutta. Käyttäjän tulisi voida määrittää, mitä dataa jaetaan ja kenelle. Datan käyttö olisi myös hyvä kirjata, jotta läpinäkyvyys ja jäljitettävyys toteutuvat. Näin varmistetaan sekä tietosuojaa että luottamusta, mikä on edellytys data-avaruuden ja digitaalisten palveluiden onnistuneelle käyttöönotolle.
Kalatalouden digitaalisten ratkaisujen, data-avaruuden tai markkinapaikan toimintaa olisi todennäköisesti mahdollista rahoittaa esimerkiksi provisiolla toteutuneista kaupoista sekä tarvittaessa jäsenyys-, listaus- ja palvelumaksuilla. Esimerkiksi ainakin osassa jo olemassa olevissa avoimen lähdekoodin ratkaisuissa on huomioitu jo valmiiksi alustan provision mahdollistaminen.
Jatkohyödyntäminen
Pilotin tuloksena syntyneet ratkaisut ja havainnot julkaistaan avoimesti, jotta muut organisaatiot voivat testata ja hyödyntää tuloksia omissa käyttötapauksissaan. Pilotin tarkoituksena ei ollut rakentaa valmista tuotetta.
Lähteet
FIWARE. 2025. FIWARE Data Space Connector. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://github.com/FIWARE/data-space-connector [viitattu 18.12.2025].
Kalan digijälki. 2023. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.xamk.fi/hanke/kalan-digijalki-digitaaliset-ratkaisut-kalan-jaljitettavyyden-tukena-kalastuksesta-valvontaan [viitattu 10.12.2025].
Luonnonvarakeskus s.a. Tilastohakemisto – Kala ja riista. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.luke.fi/fi/tilastot/tilastohakemisto?sector=Kala%20ja%20riista [viitattu 12.12.2025].
Marketplace Integration. 2025. FIWARE. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://github.com/FIWARE/data-space-connector/blob/main/doc/MARKETPLACE_INTEGRATION.md [viitattu 12.12.2025].
Ryhänen, M. 2025. Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – Digiratkaisujen käytön lisääminen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Kestävän liiketoiminnan kehittämisen koulutusohjelma. Ylempi amk -opinnäyte. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716674 [viitattu 12.12.2025].
Smart Data Models. 2025. GitHub – Smart Data Models. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://github.com/smart-data-models [viitattu 18.12.2025].
Stewart, W. 2025. Bitnami deprecates free images: Migration steps and alternatives. Blogi. Päivitetty 19.8.2025. Saatavissa: https://northflank.com/blog/bitnami-deprecates-free-images-migration-steps-and-alternatives [viitattu 18.12.2025].
Suomen ympäistökeskus s.a. Ympäristötiedon rajapinnat. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/avoimet-rajapinnat/ymparistotiedon-rajapinnat [viitattu 18.12.2025].
Tämän teoksen laatimisessa tekijät ovat käyttäneet Copilot-tekoälytyökalua teoksen aiheiden kuvaamiseen. Tekijät ovat tarkistaneet ja muokanneet työkalujen laatimaa sisältöä ja ottavat täyden vastuun teoksen sisällöstä. Työkaluja käytettiin tiedonhaussa, ideoimisessa, tekstinhuollossa ja tekstin jäsentelyssä. Teoksen artikkelikuvan laatimisessa on hyödynnetty Canvan Magic Studio -tekoälytyökalua.