Kiertotalouden pilotissa kartoitettiin paikallisia sää- ja vesidatalähteitä, joita voidaan hyödyntää tulvavaroitusjärjestelmän kehittämisessä. Pilotissa luotiin datojen avulla Proof-of-Concept-sovellus, joka seuraa säätilannetta ja antaa ennakkovaroituksia potentiaalisista rankkasateiden aiheuttamista tulvista. Pilotissa tehty järjestelmäanalyysi tarjoaa perustan jatkokehitykselle ja järjestelmän käyttöönotolle laajemmassa mittakaavassa alueellisen tulvavarmuuden parantamiseksi.
Tulvien ennakointi yhdistämällä paikallisia datalähteitä -pilotti on kehitetty osana Etelä-Savon datatalouden kiihdyttämö: Jaettu data yhteisenä menestystekijänä (DAME) -hanketta (2024-2025) yhteistyössä Mikkelin kaupungin, BEM-klusterin, Miksei Oy:n, Mipro Oy:n ja Ramboll Oy:n kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.
Paikalliset datalähteet
Ilmatieteen laitos (FMI)
- Mikkelin lentoasema (FMISID: 101398)
- Puumala kirkonkylä (150168)
- Heinola Asemantaus (101196)
- Kouvola Utti Lentoportintie (101219)
- Lappeenranta lentoasema (101237)
- Varkaus Kosulanniemi (101421)
- Joutsa Savenaho (101367)
- Mikkeli Lentoasema AWOS (855522)
- Juva Partala (101418)
Kynnysarvot rankkasadevaroituksille
Taustadata
Mikkelin merkittävät sateet ja tulvat (esim. 3.9.2024: 39,2 mm / 45 min, Xamkin A‑rakennuksen sääasemalla; 2017: lähes 40 mm / ~2 h; 2016: 30,3 mm/vrk lentoasemalla). Infran parannuksia on sittemmin tehty, mutta tulvariski ei poistu muualla kuin parannusalueilla.
Esimerkkikynnykset
- 25 mm → tarkkaile tilannetta (monitorointi).
- 30 mm → tarkista tilanne ja harkitse toimia.
- 35–40 mm → harkitse automaattisia ilmoituksia (esim. kiinteistöille/isännöitsijöille).
- Nopeat sateet (esim. 40 mm / 2–4 h) viittaavat todennäköiseen tulvatilanteeseen.
- Kynnysarvot voidaan määritellä usealle tarkasteluikkunalle (esim. 3 h toteuma + 1 h ennuste; 2 h + 6 h), jolloin pitkä ikkuna → korkeampi raja‑arvo.
Arkkitehtuuri ja varoituslogiikka
- FMI‑asemien toteumat + ennusteet koordinaattialueille; tarvittaessa Digitraffic (kamerat, tieasemat) täydentämään. Suositus on valita asemia kaikilta pääilmansuunnilta: kaakko/etelä/lounas/länsi/luode, 50–150 km säteellä, koska 75 % rankkasade‑rintamista saapuu näiltä suunnilta.
- Varoitus syntyy ennusteiden ja toteumien yhdistelmästä; jos molemmat ylimenevät (tai yksi on poikkeuksellisen korkea), escaloi tasoa (moderate → severe → critical) – vältetään päällekkäisvaroitukset nostamalla vain, jos vakavuus kasvaa
- Vastuuhenkilölle koostesivu (tutkat, ennuste, lähiasemien kooste); päätös varoituksen jakelusta tehdään tämän tilannekuvan pohjalta. Reaaliaikatavoite on 10 min väli (aloitusvaiheessa tuntidata)
Toimintamalli ja vastuut varoitustilanteessa
- Vastuuhenkilö (esim. kunnan ympäristö‑/valmiuspäällikkö tai hulevesivastaava)
- Tarkistaa varoituksen paikkansapitävyyden, päättää jakelusta ja koordinoi viestinnän (tarvittaessa yhteistyössä ELY‑keskuksen, pelastusviranomaisten ja kunnan johdon kanssa)
- Kohderyhmät
- pelastuslaitos, sairaala, vesi‑ ja sähköyhtiöt, liikenneviranomaiset
- kunnan johto ja tekninen toimi
- riskialueiden asukkaat
- yritykset ja palvelut riskialueilla
- Viestin sisältö (mukautetaan kohderyhmittäin)
- Arvioitu alkamisaika ja kesto, vaikutusalue (kartta/osoitteet), toimenpideohjeet (esim. suojaaminen/evakuointi/liikenteen välttäminen), yhteystiedot ja linkki lisätietoihin. SMS mahdollistaa selkeän, lyhyen viestin asukkaille.
- Sopimus- ja lakikehys
- tietojenvaihto (FMI/SYKE), yhteistyö‑ ja palvelusopimukset (esim. SMS‑hälytykset)
- keskeinen sääntely: Laki tulvariskien hallinnasta 620/2010, VnA 659/2010, EU‑tulvadirektiivi 2007/60/EY, Pelastuslaki 379/2011, sekä GDPR ja Tietosuojalaki 1050/2018 viestinnän henkilötietojen käsittelyyn.
Linkit
Etelä-Savon datatalouden kiihdyttämö: Jaettu data yhteisenä menestystekijänä (DAME)-hanke.
Teoksen artikkelikuvan laatimisessa on hyödynnetty Canvan Magic Studio -tekoälytyökalua.